Tietoa bridgen kilpailumuodoista

Bridgeä voidaan pelata useassa kilpailumuodoissa, joissa pisteitä lasketaan eri tavoin. Tässä kuvataan niistä kolme Suomessa (ja Trikin peleissä) yleisintä.

Parikilpailulaskenta

Parikilpailun tavallinen laskenta eli parikilpailulaskenta asettaa samassa suunnassa pelanneet parit järjestykseen parin jaossa saaman tuloksen mukaan.

Parikilpailun tavallisessa laskennassa (parikilpailulaskennassa) kukin pari saa kustakin jaosta 0, 1 tai 2 pistettä sen mukaan, miten saatu tulos sijoittuu jaon tulosten järjestyksessä. Pari saa 2 pistettä jokaisesta parista, jonka se voittaa, ja 1 pisteen jokaisesta parista, jonka kanssa se saa saman tuloksen.

Esimerkki: Pelataan parikilpailua, jossa jokainen jako pelataan 4 pöydässä. Erääsä jaossa kaksi NS-paria pelaa 3 NT tasan kohtiin, yksi kahdella ylitikillä ja yksi 4 herttaa tasan kotiin. Tulosten erot ovat varsin pieniä, mutta parikilpailu­laskennassa siis järjestys ratkaisee.

Esimerkiksi viimeinen kohta, pöydän 4 EW-parin pistemäärä 5, muodostuu siitä, että se sai yhtä hyvän tuloksen kuin yksi toinen pari ja paremman tuloksen kuin kaksi muuta paria ja siten 1 + 2 × 2 pistettä.

Parin eri jaoista saamat pisteet lasketaan yhteen, ja näin määräytyy parien järjestys. Pistemäärät muutetaan prosenteiksi jakamalla ne enimmäis­määrällä, jonka pari voisi saada. Esimerkiksi jos pelataan 24 jakoa niin, että kukin jako pelataan 6 kertaa, niin enimmäismäärä on 24 × (6 − 1) × 2 = 240, jonka pari saisi saamalla joka jaosta paremman tuloksen kuin mikään muu pari. Tällöin tuloslistaan tulisi esimerkiksi parille, joka sai 133 pistettä, tämän pisteluvun lisäksi suhteen 133/240 arvo eli 55,4 %.

Laskuja voi vielä mutkistaa se, että jos parien määrä on pariton, joutuu ainakin osa pareista lepäämään ainakin osan jaoista, ja tällöin annettavat "lepopisteet" eivät välttämättä ole kokonaislukuja.

Parikilpailu IMP-laskennalla

IMP-laskennassa olennaista on tulosten erojen suuruus. Parin jaossa saamaa tulosta verrataan kaikkien kyseisessä jaossa samassa suunnassa pelanneiden parien tulosten keskiarvoon. Parin tuloksen ja tulosten keskiarvon erotus muunnetaan IMPeiksi tietyn taulukon mukaan. Jos parin tulos on huonompi kuin keskiarvo, pari saa miinusmerkkisen IMP-määrän.

Esimerkkitapauksessa keskiarvo on (460 + 420 + 400 + 400)/4 = 420. NS:n tulosten ja keskiarvon erotukset ovat tällöin 40, 0 ja −1, joten parhaan tuloksen saanut NS-pari saa 1 IMP:n ja muut NS-parit 0 IMP. EW-parit saavat vastaavasti −1 ja 0.

Joskus on käytössä "IMPs across the field", jossa parin tulosta verrataan IMP-asteikon mukaan jokaisen muun samassa suunnassa pelanneen parin tulokseen ja näin saadut IMP-määrät lasketaan yhteen. Näin saatavat IMP-määrät ovat tietysti paljon suurempia.

Saatetaan myös menetellä niin, että keskiarvon laskennassa jätetään pois paras ja huonoin tulos, joskus useampiakin tuloksia ääripäistä.

Joukkuekilpailu

Joukkuekilpailussa kunkin jaon pelaa joukkueen yksi pari NS:na ja toinen pari toisessa pöydässä EW:nä, ja vastustajina ovat toisen joukkueen parit. Jakojen tuloksia verrataan laskemalla yhteen joukkueen parien saamat tulokset ja muuttamalla ne IMPeiksi.

Esimerkki: Joukkue A pelaa NS:na 3 NT kotiin vaarattomassa, tulos 400. Joukkueen A toinen pari pelaa saman jaon toisessa pöydässä EW:nä, ja siinä joukkue B päätyy NS:na samaan sitoumukseen, mutta siihen tulee yksi pieti, tulos 50 EW:lle eli −50 NS:lle. Joukkueen A kokonaistulos on täten 400 + 50 = 450, josta tulee 10 IMP

Joukkueen eri jaoista saamat IMP-määrät lasketaan ottelun lopuksi yhteen. Joukkueiden tulosten erotus muunnetaan tietyn taulukon mukaan ottelupisteiksi, joita joukkueet saavat yhteensä 20.